Vuosi oli eduskuntavaalivuosi ja itsekin heittäydyin Liberaalipuolueen ehdokkaaksi parlamenttiin. Valituksi en tullut mutta uutta asiaa ja kokemusta tuli viljalti. Huomasin että politiikka voi olla myös hauskaa.
Olin Kajaanissa ja Kuopion torilla jututtamassa ihmisiä ja jakamassa lentolehtisiä, Leppävirralla pääsin paikallislehteen ja myös Leppävirran kunnan vaalipaneliin.
Huomasin, että ehdokkaat, eli poliitikot, ovat oma ihmislajinsa; vaikka kilpaillaan keskenään niin silti ollaan ikäänkuin yhtä porukkaa. Jutellaan ja moikkaillaan kun tavataan.
Olin myös Liberaalipuolueen Savo-Karjalan vaaliasiamies, eli huolehdin ehdokasilmoitukset vaalitoimistoon ja olin tarvittaessa puolueen äänestysalueen yhdyshenkilönä.
Muina hommina otin vastuun Savo-Karjalan ehdokasjulisteiden painattamisesta ja jakelusta, yhdessä Lapinlahden ehdokkaan, Rauno Miettisen kanssa.
Liberaalipuolueella oli Savo-Karjalassa listalla vain viisi ehdokasta, kun suurin sallittu määrä olisi ollut viisitoista.
Se oli huono juttu ja huonosti hoidettu, lista on aina syytä saada täyteen, koska D’Hondtin suhteellinen listavaali edellyttää täyttä listaa jotta ääniä saadaan kerätyksi maksimimäärä.
Puolueen vetureiden on syytä ottaa tästä opikseen.
Puolueen vaalivuosi alkoi tammikuun yhdeksäntenä, kun julkistettiin #LeikattavaaLöytyy varjobudjetti Helsingissä. Valtion budjetista siinä oli leikkausta 9,1 miljardia euroa.
Varjobudjetti ei juuri saanut ansaitsemaansa huomiota osakseen medioissa. Ainoastaan Iltalehti tarttui varjobudjettiin parilla jutulla.
Pääpaino varjobudjetissa oli leikkauksissa yritystukiin, aluetukiin sekä kolmannen sektorin järjestöihin ja muihin suojatyöpaikkoihin. Eli fokus oli osin myös politiikkapudokkaiden parkkipaikoissa.
Sillä leikkauslistalla olisi saatu valtion velanotto katkaistua koskematta puolustukseen, poliisiin, terveydenhoitoon, koulutukseen ja sosiaaliturvaan.
Mielenkiintoista itselleni oli se, miten vähälle huomiolle Liberaalipuolueen varjobudjetti jäi. Ikäänkuin media olisi jo valmiiksi päättänyt olla myötäsukaan nykyisille eduskuntapuolueille.
Minkäänlaista haastamista establishmentille ei näkynyt.
Matkan varrella eduskuntavaaleja kohti puolueen taholta järjestettiin myös erilaisia koulutuksia ehdokkaille.
Se oli hyvä juttu ja myös varsin hauskaa, pääosin osallistujien kysymykset ja kommentit olivat järkeviä.
Tammikuusta kohti huhtikuun vaalipäivää lähettelin vaalikirjeitä oman verkostoni kautta.
Pari tyyppiä närkästyi, no ne jätin pois jakelusta ja jatkoin fiksumpien kanssa. Jokun verran tuli myös sähköpostitse vuoropuhelua äänestäjien kanssa.
Mutta valitettavan vähän vuoropuhelua tuli, ihmiset eivät ole kovin aktiivisia. Hakematta tulee mieleen että vaalikarjaa ovat kun eivät asioita mieti.
No vaalit menivät omalta kohdalta kokemuksen piikkiin, en tullut valituksi eduskuntaan.
Pettymys ei ollut kovin suuri, toki olisin lähtenyt Hesuloihin jos homma olisi napsahtanut kohdalle, mutta Helsingissä syntyneenä ja kasvaneena, parissa isommassakin kaupungissa asuneena tuntuu, että Leppävirta on nykyjään sopivan kokoinen paikka asustella.
Virvelinheiton päässä järvestä.
Sunnuntaina 2.4.2023 oli sitten ne eduskuntavaalit.
Liberaalipuolueella oli varattuna vaalivalvojaisiin Helsingissä ravintola Butcher Uudenmaankadulla.
Siellä oli tosi mukava tavata ihmisiä joita oli nähnyt ja kuullut vain netin kautta. Järkiään mukavia ja fiksuja ihmisiä kaikki tyynni, ymmärtävät miljoonan ja miljardin eron.
No ilta päättyi pettymykseen ja puoluerekisteristä putoamiseen, yksikään ehdokas ei mennyt läpi.
Otettiin sille.
Eduskuntavaalien jälkeen eläkeläisen fokus kohdentui taloyhtiön asioihin ja kesän moottoripyöräreissuun Ruotsin pohjoiseen puoliskoon. Sai samalla harjata ruosteista ruotsia puhtaammaksi.
Hyvä reissu, tosin vettä sateli loppureissussa aika paljon mutta oli mukava ajella mutkaista tietä ja tavata ihmisiä.
Niitä ei äänestäjiä.
Mutta elämä ja politiikka jatkuu.
Puoluehakemuksen kannatusilmoituksien kerääminen alkoi vaalien jälkeen saman tien, kiitos puheenjohtaja Lassi Kivisen ja puoluesihteeri Aarne Leinosen, ja vuoden 2023 lopulla näyttääkin siltä, että reilu 120 kannatusilmoitusta enää puuttuu pääsystä puoluerekisteriin.
Aarnen johdolla myös Liberaalipuolueen leikkauslista on päivitetty, nyt voidaan ja myös pitää leikata rapiat 12 miljardia. #LeikataanReilusti jotta Suomen valtion taloudenhoito saadaan oikealle uralle.
Ongelma Suomen valtion talouden hoidossa on siinä, että kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat viimeisen viidentoista vuoden aikana olleet hallituksessa ja oppineet nuolemaan hillotolppia.
Kaverille kanssa ja minulle eniten.
Ensi vuonna on Euroopan Unionin parlamenttivaalit joihin puolueella tulee toki ehdokaslista ja kun koko maa on yhtä vaalipiiriä niin jonkun ehdokkaan läpimeno saattaa olla mahdollista.
Vuosi 2025 on kunnallisvaalivuosi; siihen Liberaalipuolue panostaa vieläkin enemmän kouluttamalla ja ohjaamalla kandidaatteja kuntatalouden analysointiin, ymmärrykseen ja kehittämiseen.
Itsekin ajattelin olla Leppävirran valtuustossa hoitamassa kunnan asioita parhaani mukaan vuonna 2025.
Pidetään hauskaa ja politiikkaa!
Päivitys 21.12.2023
Vähän ennen puolta yötä viidentuhannen kannatusilmoitus täyttyi ja puolue on taas menossa puoluerekisteriin ja matka jatkuu.
